Lapsena olin varsin kerkiävää sorttia. Uteliaisuuteni ja kokeilunhaluni oli pohjaton. Vanhempieni kertoman mukaan Kiipesin kolme metriä korkean heinäkasan päälle kasan jyrkkää seinämää pitkin pienillä sormillani kasasta roikkuvista heinänkorsista kiinni pitäen ja leikin sirkustaiteilijaa ladon kannatinparruilla. En malttanut pysyä erossa traktorin valoista tai muista kiinnostavista laitteista. (Sillä seurauksella, että traktorin akkuContinue Reading

Tuo ”en ole sen arvoinen” asenne on tullut vastaan monessa mutkassa. Haluan auttaa. Sen sijaan avun – tai jonkun omaehtoisen hyvyyden – vastaanottaminen on vaikeaa.

Olen visuaalinen ihminen. Monet asiat hahmottuvat kuvin. Olen myös ihminen, joka tarvitsee konkretiaa kaverikseen. Monet asiat hahmottuvat, kun kirjoitan tai piirrän ne auki. Alla piirros, jossa pohdin sitä, mitä hyvää haluaisin säilyttää/sisällyttää sydämeeni ja mitä voisin jättää matkasta pois. Tällainen pohdinta auttaa ainakin siinä, että valitsen siinä, missä on mahdollistaContinue Reading