Daavid tuntuu sanovan sanat voimalla:

Daavid lausuu sanat voimalla!

Psalmi 18 on syntynyt samassa tilanteessa, missä monet muutkin Daavidin psalmeista ovat syntyneet: Jumalan valittu, voideltu kuningas on ahtaalla.

Paremmuuden pakkomielle

Kuninkuuden kahvassa oleva Saul joukkoineen ajaa takaa Daavidia tuhotakseen hänet. Syyn takaa-ajoon Saul näyttää löytävän lähinnä siitä, että Daavidin elämä näyttää voittoisalta. Daavid menestyy taistellessaan israelilaisten vihollisia vastaan. Vastakkainasettelu tuntuu hullulta: Saul ja Daavid ovat samalla puolella.

Saulin edesottamuksia lukiessani huomaan sijoittavani Sauliin monia piirteitä, jotka pätevät narsismiin, kuten

Saulin on pakko olla paras. Jos joku näyttää häntä paremmalta, hän joutuu armotta Saulin hampaisiin. Paremmuuden pakkomielteeseen liittyy vainoharhaisia piirteitä:

  • Saul näkee uhkaa siellä, missä sitä ei oikeasti ole.
  • Saul on taitava samaan puolelleen ihmisiä, jotka ovat hänen johdossaan valmiita mielettömyyksiin.
  • Saul on taitava luomaan vihollismielikuvia – sinne, missä vihollisuutta ei oikeasti ole.
  • Kaikki keinot ovat käytössä laskelmoivasta oveluudesta uhkailuun.

Tiukka tilanne saa Daavidin entistäkin enemmän turvautumaan Herraan. Ei väellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni – strategia kuvaa Daavidin toimintaa. Hän ei lähde suoraan sotaan Saulin kanssa.

Olen suuren osan elämäni koulusta käynyt samanmoisissa tunnoissa kuin Daavid.

Sinun elämässäsi “vihollinen” voi näyttäytyä toisen muotoisena: vaikeana tilanteena, joka on ajanut sinut nurkkaan, tms. – Voit soveltaa psalmin jakeet sinun “viholliseesi”.

Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.  Ps. 18: 1-2

Todellinen vihollinen

Kristittyinä meidän on hyvä muistaa myös se, että todellinen vihollinen piileskelee kulisseissa. Todellinen vihollinen ei ole ihminen, liha ja veri, vaan pimeys voimineen taustalla. Siksi meillä ole sota lihaa ja verta vastaan eivätkä myöskään aseemme ole “lihalliset”, vaan hengelliset – ja voimalliset – kukistamaan linnoituksia.

Tässä en paneudu sen enempää hengelliseen sodankäyntiin, vaan lähestyn asiaa Jumala -suhteen kautta. 

Meidän ihmisten elämä perustuu monella tavalla suhteisiin. Ja voipa olla niinkin, että se, kenet tunnemme voi auttaa eteenpäin elämässä.

Vieläkin tärkeämpää on tuntea elävä Jumala, Hänen poikansa Jeesus ja Pyhä Henki henkilökohtaisesti.

Kysymys on pelastuksesta iankaikkisuusnäkökulmasta: Jeesus Kristus on ainoa tie Isän luo.

Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla. Apt. 4: 12

Tämän mukana tulee suhde Isään ja Pyhän Hengen todellisuus. Jolla on Poika (Jeesus) on myös Isä.

“– olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa” Room. 8: 17.

Olemme “– saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: “Abba! Isä!” Room. 8: 15
Jumala sinä olet! Toistuu Daavidin sanoissa.

Se, mistä puhumme ja mihin keskitymme, vahvistuu. Tämä koskee myös Jumalan lupauksia. Puhunko siitä, minkä näen olevan pielessä vai sitä, miten asiat olisivat, jos näkisin Jumalan tahdon toteutuvan koko mitassaan?!

Ajankohtainen aihe

Tässä tulkinta ja totuus voivat olla varsin erilaisia.

Seuraavassa omasta elämästäni nouseva – ajankohtainen esimerkki. Tällä hetkellä käydään Kkeskustelua hengellisissä yhteisöissä tapahtuneista väärinkäytöksistä ja väkivallasta (hengellinen, henkinen, taloudellinen, fyysinen ja seksuaalinen väkivalta).

Galatalaiskirjeen 5. luku luo kuvan taistelukentästä, jossa jokainen meistä on:

“Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.” Gal. 5: 17.

Kun liha pääsee ohjaamaan, hedelmä on sen mukaista. Vanha luonto näyttäytyy raadollisena ja tuhoa syntyy sekä yksittäisten ihmisten elämässä, seurakunnassa että koko evankeliumin asialle.

Seuraavassa muutama esimerkki omasta elämästäni seurauksineen:

Elämäni tärkeimmät ihmiset katkaisivat minulta siivet.
Ne, joiden olisi tullut vapauttaa  ja varustaa elämään, eivät ole sitä tehneet.
Tästä syntyi tulkinta:
OLEN JUMISSA ELÄMÄSSÄ JA KUTSUSSA,
IHMISTEN (MIELIPITEIDEN/SANOJEN) VANKI
Elämäni tärkeimmät ihmiset eivät ole kyenneet suojelemaan minua hyväksikäytöltä.
Päin vastoin: he rohkaisivat hyväksikäyttäviin ihmissuhteisiin.
Näin syntyi tulkinta: OLEN (LAIN)SUOJATON
Jouduin inhimillisesti liian varhain joutunut kantamaan liian suuria taakkoja.
Olen myöhemminkin löytänyt itseni suurten taakkojen kantajana – usein yksin.
Syntyi tulkinta: TÄMÄ ON LIIAN PALJON MINULLE. EN JAKSA.
Monet kohtaamani ihmiset ovat olleet narsisteja.
Petyin heidän (ja heidän mobilimoimien joukkojen) toimintaansa.
Tein tulkinnan: MAAILMA ON HYVIN EPÄLUOTETTAVA PAIKKA

… ja he aistivat heikon kohtani ja käyttivät sitä väärin… näennäisesti auttaen ja samaan aikaan toisaalta elämäni pohjaa nakertaen…
Opin PELKÄÄMÄÄN.
Koin YKSINÄISYYTTÄ.
– ja jäljellä oli kysymys: ENTÄ KUN SE, MINKÄ PITÄISI OLLA LUOTETTAVA, EI OLEKAAN..?

… SE ONKO TULKINTA TOTTA, SE ONKIN ERI ASIA…
Jeesus sanoi: “Totuus tekee vapaaksi.”

Se, että suostuin tarkastelemaan elämääni ilman laastareita, oli varsin tervehdyttävää: Tässä tämä nyt olen. Ja tässä minä nyt olen. Tällaisena.

… mutta siinä ei ollut kaikki…

Paavali kirjoittaa kirjeessään roomalaisille “– toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.” (Vrt. Room. 5. 11-20)


Paavalin sanoissa tulee esiin ajatus, joka kuvasi ainakin minun tilaani: “Meistä ei ollut itseämme auttamaan –”

Oleellista tilanteessa on Jumalan MUTTA

MUTTA juuri silloin, siinä tilanteessa, kun minusta ei ollut itseäni auttamaan, Kristus kuoli!

Ei minun tarvinnut yrittää parannella itseäni. Se tie oli käyty moneen kertaan. Ja olen perinteisesti ollut hyvä yrittämään. … mutta kun ei niin ei…

Itse asiassa Paavali puhuu kuolemasta jumalattoman ja syntisen puolesta. –

Miten tämä soveltuu sellaiseen, joka koettaa olla Jumalan mallioppilas ..?

Tajusin ongelman ytimen: minun ongelmani (ja oikeastaan syntini) olivat elämän kokemusten perusteella muodostamat uskomukset elämästä ja jumalastakin. Tämä olisi kuulostanut tosi kovalta kuulla silloin, kun haavat olivat syntyneet… Kuitenkin tarpeellista kuulla, että voi parantua..: epäluottamuksesta, pelosta, eristäytymisestä, uhriutumisesta, jne…

Sain neuvon, jota suosittelen sinullekin:

Ota Raamattusi ja katso, mitä Jumalan Sana sanoo tästä! Korvaa uskomasi valhe totuudella.

Suomalaisessa vuoden 1932 raamatunkäännöksessä tulee esille suorasuokainen Daavidin usko ja tunnustus:

Sinussa, Herra, minä voin!
Olet kanssani!

Sinuun voin luottaa

Voin pelotta kohdata elämän.

Olen täysin suojassa ja täysin turvassa.



”Autuuden sarvesta” apua ja suojaa

Pysähdyin sanan ´autuuteni sarvi´ kohdalle. (KR. 92 kääntää sanan: Sinulta saan avun ja suojan)

Sana ´autuus´ on hepreaksi ישע [jesha]. Sana merkitsee pelastusta, vapautusta, suojaa, hyvinvointia (merkityksessä kukoistus, vauraus) ja voittoa. Sana on Jeesuksen heprealaisen nimen, Jeshua, pohjalla.

Sarvi symboloi Daavidin aikaisessa ajattelussa voimaa ja voittoa (esimerkiksi 1 Sam. 2:1, monet engl. käännökset,  osana Hannan kiitosrukousta). Sarvea käytettiin myös öljyastiana ja öljyllä voitelun yhteydessä (1 Sam. 16:1) sekä puhaltimena (shofar, Joos. 6: 5). Sarvilla oli tärkeä osa myös jumalanpalvelusta. 2 Moos 27: 7 ja 3 Moos. 8:15 löydämme kuvan sovintouhrista ja 1 Kun. 1: 50 tilanteesta, jossa henkilö pelastautui tarttumalla alttarin sarviin.

Luvattu Messias – Pelastuksen sarvi

Mielenkiintoinen yhtymäkohta käy ilmi, kun luemme rinnakkain vanhempaa suomalaista raamatunkäännöstämme (30-luvulta). Siinä Psalmin 18 ja Luukkaan evankeliumin 1. luvun jakeista 68 ja 69 löytyy suora yhtymäkohta siitä, miten Johannes Kastajan isä Sakarias näki Daavidin sanojen täytyvän Jeesuksen (hepreaksi Jeshua) syntymässä:


Sakariaan sanat pohjaavat niihin Raamatun kirjoihin, jotka tunnemme Vanhan testamentin nimellä:

niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta- pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,  sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme. Luuk. 1: 70-75

Psalmista 18 nousee toinenkin tärkeä näkökulma: Katso, miten vakavasti Jumala suhtautuu rukoukseemme! Mikä voima kuvastuu psalmin sanoista!

Sinä ja minä emme ole yksin. Hänen nimensä on ImmanuEL. Jumala meidän kanssamme.

Uskomme keskiössä on Kristuksen kuolema  ja ylösnousemus

Miksi Jeesus kuoli?

Jeesus kuoli, jotta sinulla ja minulla olisi rauha, SHALOM. Kokonaisvaltainen rauha, lepo, eheys, hyvinvointi. Kattaa koko ihmiselämän kirjon.
Jeesus kuoli, jotta sinulla ja minulla olisi pelastus. Kokonaisvaltainen vapaus. Kattaa koko ihmiselämän kirjon.

J

About Admin

Valokuvaaja, sisällöntuottaja.

Tällä hetkellä päällimmäisenä on kehittää kouluille kokonaisuuksia, jotka auttavat opettajia heidän tärkeässä työssään ja tukevat oppilaiden kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi, heidän kasvuaan ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Voit lukea lisää www.tarjoomo.wordpress.com
Lisäksi työskentelen Miehikkälän helluntaiseurakunnan osa-aikaisena työntekijänä. www.miehikkalanhelluntaisrk.fi
Yrittäjänä/freelancerina valokuvaan ja kirjoitan.
www.avaintekija.com
www.hyvassavalossa.wordpress.com
(Kristin)uskon ja seurakunnan ilmiöistä löydät pohdintaa www.eksousia.com

Similar Posts

Leave a Reply