Usko on pohjimmiltaan turvallinen

“Älä sano, mitä vastaan olet – vaan mieluummin, minkä puolella olet.”

Hengellisen kentän ilmiöitä vasten ajatteluani peilatessani on kiteytynyt esimerkiksi seuraava ydinasia:

Usko on pohjimmiltaan turvallinen ja rauhallinen – ei tempoileva, kouristuksenomainen tai väkivaltainen ilmiö.

Uskoon kuuluu luottamuksen elementti. Heprelaiskirjeessä luottamusta sanotaan lujaksi, sana, joka merkitsee ´rohkeutta, uskallusta; suoruutta; julkisuutta´ – enemmän kuin sitä vuorenvarmuutta, jota usein tuollaisilla kohdilla edellytetään.  Esimerkiksi Hepr 11:1:

“Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä”.

Usko on todellisuutta, ´todellista, varmaa´ – riippumatta siitä, tuntuuko meistä “siltä”. Enemmänkin kuin lujuudesta, kysymys näyttää olevan suunnasta – joka on Kristukseen, uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään. Uskon keskus ei olekaan minä ja minun suoritukseni, vaan Kristus ja Hänen (täytetty) työnsä. Tuo usko vie lepoon – ja levosta käsin Kristuksen tekoihin.

“Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” (Matt 11:28-30)

5.4.2011

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s