Terveen (uskon)yhteisön tunnusmerkkejä – Aito vapaus

Rooliin pakotetut

Kipeä usko ja (uskon)yhteisö pakottaa näyttelemään. Ihminen on viisas; hän oppii pian homman juonen – alitajuisestikin. Ei tarvitse välttämättä mitään sanoa. Ihminen huomaa:

Ilman roolia en pärjää.

Lähtökohta muutokselle

Ihminen haluaa tulla hyväksytyksi. Hyväksytyksi tulemisen jano saa toimimaan odotusten mukaisesti.

Siellä missä on aito vapaus, ihminen saa olla oma itsensä. Se että saa tilaa ja uskaltaa olla aito, on lähtökohta muutokselle. Jos ihminen luulee/uskottelee, että kaikki on ok, vaikka ei ole, hän ei tajua tarvitsevansa muutosta.

Kipeä hengellisyys joko peittää muutoksen tarpeen tai edellyttää muutosta siellä, missä sitä ei oikeasti tarvita.

Vapaus palvella

Aito vapaus vapauttaa olemaan oma itsensä ja muuttumaan (jos missä tarpeen) aitoudesta käsin.

Aito vapaus rohkaisee kasvamaan ja palvelemaan.

Vuosien mittaan totuin kuulemaan tilaisuuksien kulkuun liittyvän kommentin:

Kaavat kuuluvat räätälille.

Kummasti vain elimme varsin kaavoitetussa ympäristössä – puhuimme kaavoittamisesta rakennusteknisenä tai vaatetukseen liittyvänä terminä. Vapaus oli kulissi. Sain käyttöön tonttini; auta ja pelasta, jos rakensin väärännäköistä rakennusta (liian värikästä, liian korkeaa tai muuten erottuvaa). Hyvin äkkiä sain tietää tonttini koon ja/tai sen, millaiselta rakennukseni piti vaikuttaa. – Vaatetukseen liittyvänä kielikuvana kaavoitus olisi merkinnyt vaatekappaletta, joka ei ollut minun näköiseni tai oloiseni.
“Räätälimme” mitoitti pukumme kokoineen, materiaaleineen, värisävyineen ja käyttötarkoituksineen. Aikaansaatu vaatekappale ei ollut aina kaikkein istuvinta sorttia; etenkään todellista kasvunvaraa siinä ei ollut.
Yhteisön kannalta tämä on enemmän kuin surullista! Yhteisö ei ikinä kasva täyteen mittaansa, jos sen jäsenten kasvua rajoitetaan!

Puolen minuutin vapausmittari

Törmäsin vähän aikaa sitten artikkeliin, jonka kirjoittaja yritti hahmottaa, voiko puolessa minuutissa testata yhteisön terveyden. Ihan niin pikaiseen analyysiin en itse uskaltaisi uskoa.
Artikkelin kirjoittaja oli siinä oikeilla jäljillä, että ensimmäinen vaikutelma kertoo todella paljon:
– Otetaanko minut aidon lämpimästi vastaan? Avoimuus yhtä lailla kuin varautuneisuus tai teennäisyys heijastuvat kehon kieleen.
– Herkät ihmiset voivat aistia ilmapiirin: Onko ilmapiiri levollinen vai levoton.
– Myös opetuksen sisältö kertoo avoimuudesta: Annetaanko kuulijalle vapaus valita, vai painostetaanko/ohjaillaanko häntä johonkin suuntaan.

Julk. alun perin 29.9.2014

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s