Elämää kuoleman sijaan

Kerro toisille joesta. Älä keskity pimeyteen. Siellä ei ole vastaus. Keskity jokeen ja puhu tulevasta puhtaudesta, uudistuksesta, muutoksesta ja elämästä. – Wanda Alger

Vuosia sitten kohtasin päinvastaisen strategian: Jotkut uskovat olivat ymmärtäneet väärin esirukouksen tarkoituksen: He eivät rukoilleet puolesta, vaan vastaan.

Heidän esirukouksensa muistutti kiroamista.

He eivät pelkästään rukoilleen pahan valtaa vastaan, vaan sellaisia ihmisiä ja olosuhteita vastaan, jotka olivat vastakkaisia heidän tarkoituksilleen ja unelmilleen.

Heidän uskonsa keskittyi pahaan – ja ihmisiin, asioihin ja olosuhteisiin, joita he pitivät pahana.

He oikeuttivat rukouksensa Jeesuksen ja Hesekielin esimerkeillä.

  • Jeesus kirosi viikunapuun.
  • Hesekiel julisti elämää kuolleille luille.

Iso ero heillä ja Jeesuksella/Hesekielillä oli:

Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika.

Herran käsi tarttui minuun, ja Herran henki vei minut kauas pois ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Hän kuljetti minua yltympäri niiden ylitse, ja minä näin, että luita oli laaksossa hyvin paljon ja että ne olivat rutikuivia.

Herra sanoi minulle: ”Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi: ”Sano profeetan sana näille luille, sano niille: Te kuivat luut, kuulkaa Herran sana! Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon.

Tärkein asia on kuulla Sanasta ja kuulla Herralta, mikä on Hänen tahtonsa tilanteeseen nähden.

Ajattelen, että tarinalla hedelmää kantamattomasta viikunapuusta on vähän tekemistä esirukouksen kanssa.

Asiayhteydestä näemme, että Jeesus ei löytänyt puusta hedelmää. Se oli ongelma.

Puulla oli ollut aika kantaa hedelmää, nyt siinä ei kuitenkaan ollut yhtään hedelmää.

Ehkä Jeesus demonstroi vertaustaan, joka löytyy Luukkaan 13. luvusta:

Jeesus esitti vielä vertauksen: ”Eräällä miehellä oli viinitarhassaan kasvamassa viikunapuu. Hän meni etsimään siitä hedelmiä, mutta ei löytänyt.  Silloin hän sanoi puutarhurille: ’Jo kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Kaada se, sehän vain vie voiman maasta.’ Mutta puutarhuri vastasi: ’Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi. Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä. Jospa se ensi vuonna tekee hedelmää. Jollei niin käy, käske sitten kaataa se.’”

Niinpä Jeesus olisi puhunut hedelmättömistä teoista ja ajasta, joka on annettu parannuksen tekemiseen.

Joka tapauksessa, Hänen ”kirouksensa” ei ollut Hänen omansa, vaan Isän mielipide puusta.

Niinpä meillä ei ole oikeutta tai perustetta laittaa rukouksiimme meidän antipatioitamme, vaan yrittää saada selville, mitä Taivaallinen Isämme mahtaisi ajatella tilanteesta.

Useimmissa tapauksissa Hänen tahtonsa näyttäisi olevan julistaa elämää kuoleman sijaan.

Ajattelepa esimerkiksi, miten monta kertaa Jeesus kosketti sairasta tai kuollutta antaakseen heille terveyden ja elämän?!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s